Hyvät toverit ja ystävät, hyvät kuulijat

Bästa kamrater, vänner och åhörare

 

Pääomat eivät ole koskaan tunteneet isänmaataan. Kansainvälinen poliittinen ja ammatillinen työväenliike on ainut kansainvälisen pääoman vastavoima. Työväenliikkeen perustan pirstoutuminen ja hajanaisuus on vaarana johtaa tämän vastavoiman kuihtumiseen - rahanvalta ja pääomien keskittyminen määrittää yhteiskunnan kehityksen suunnan. Ilman työväenliikkeen yhtenäistä rintamaa hukka meidät perii.

 

Työväenliikkeen järjestäytymisen historia lähtee tehdassaleihin koottujen työläisten taistelusta omien työehtojensa puolesta. Kysymys oli taloudellisesta toimeentulosta, palkoista - kyse oli inhimillisestä työajasta ja työolosuhteista. Työväenliikkeen solidaarisuus muita kohtaan kuuluu ammattiyhdistysliikkeen periaatteisiin. 

 

Työväen vapun historia perustuu Yhdysvalloissa 1.5.1886 järjestettyihin mielenosoituksiin. Kyse oli uusista työsopimuksista – vaadittiin mm. kahdeksantuntista työpäivää. Mielenosoittajien ja poliisien välisessä yhteenotossa kuoli ainakin 10 työläistä. Myöhemmissä kahinoissa kuoli useita siviilejä ja poliiseja. Loppuselvityksissä pidätettiin vielä seitsemän työläistä – heidät tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin.

Pariisissa vuonna 1889 kokoontunut työläisten kansainvälinen kokous päätti, että mielenosoitusten uhreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1.5.1890. Siitä lähtien Vappu on ollut työväenliikkeen kansainvälinen mielenosoituspäivä.  Vuonna 1944 Suomessa säädettiin nykyisin voimassa oleva laki vapunpäivän järjestämisestä työntekijöiden vapaapäiväksi.

 

Alun pitäen Vappumarssien ja tapahtumien taustalla oli siis työväenluokan kurjat elinolot - pitkät työajat, huonot palkat, kehno sosiaaliturva. Ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen työväenliikkeen yhteisten ponnistelujen seurauksena monet epäkohdat on korjattu ja rakennettu suomalaista hyvinvointivaltiota ajatuksella, että kaikista pidetään huolta. Tämä kaikki on pitkän taistelun ja vaikuttamisen tulosta.

 

Tänään mikään saavutettu etu ei ole enää pyhä. Porvarihallituksen ja työantajaliiton toimet rikkovat sen mitä vuosien saatossa on rakennettu. Tämä on myös muistutus siitä, kuinka pieni nappula itse kukin tässä pelissä on yksin – ainut keino on liittyä yhteen ja koota joukkovoimaa hallituksen toimia vastaan. Painava syy on aidosti painava syy koota laajasti ammattiyhdistysliike ja poliittinen vasemmisto torjumaan hallituksen yritykset heikentää työehtoja, sosiaaliturvaa ja erityisesti puuttumista lakko-oikeuteen, rajoittamalla poliittisia lakkoja.

 

Hallituksen toimet, joilla näitä työehtoja ja saavutettuja etuja aiotaan heikentää, on riittävän painava syy sille, miksi yhtenäistä työväenliikettä tarvitaan.

 

Köyhyys, syrjäytyminen – ihmisten jakautuminen yhä räikeämmin rikkaisiin ja köyhiin, ei yksistään laita ketään liikkeelle. Ihmisten pitää tiedostaa oma asemansa ja roolinsa yhteiskunnan rattaissa. Täytyy olla tietoisuus epäkohdista, joiden korjaamiseen tarttua. Kyse on ihmisten toimeentulosta, sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävyydestä ja – näin EU-vaalien alla - kansallisvaltion tulevaisuudesta.

 

Ongelma on siinä, että ihmiset tehtaissa, ihmiset palvelutehtävissä: kaupoissa, sosiaali- ja terveystoimessa, opettajat kouluissa, luovat kehittäjät ja opiskelijat tai suurta tuotantoa huoltavat pienyrittäjät ja aliurakoitsijat, maataloustuottajat eivät näe omaa rooliaan ja asemaansa kapitalistisen yhteiskunnan alistettuna ja hyväksikäytettynä osapuolena. Osana rahamaailman nappuloita heillä on rajallinen mahdollisuus vaikuttaa edes omaan toimeentuloonsa.

 

Yhteiskunnalliset rikkaudet jakautuvat edelleen epätasaisesti. Kun suurin osa kansalaisista haluaisi kehittää omaa kansallisvaltiota nimeltä Suomi, niin samanaikaisesti isänmaaton pääoma vie tuotantoaan ja rikkauksiaan sinne missä pääomat parhaiten sikiävät. Usein kansallisten rajojen ulkopuolelle.

 

Hyvät toverit ja ystävät

 

Vasemmiston tavoitteena on, että kaikkien oikeus palveluihin turvataan ilman syrjintää. Vasemmisto ajaa maksutonta perusterveydenhuoltoa, ihmisarvoisia sosiaalipalveluita, pienempiä asumiskuluja ja työllisyyden parantamista. Tasapainoinen elämä edellyttää riittävää toimeentuloa, turvallista elinympäristöä, oikeutta koulutukseen ja koko elämänkaaren mittaiseen hoitoon ja huolenpitoon.

 

Yhteiskunnassa vallitseva itsekkyys ja kovat arvot näkyvät lasten ja nuorten pahoinvointina ja sosiaalisina ongelmina. Paras lääke tämän korjaamiseksi on välittäminen. Päätöksentekijöiden pitää olla kiinnostuneita nuorison tekemisistä ja toiveista.  Vanhempien kiinnostus lastensa tekemisistä on sitäkin tärkeämpää.

Tuen antaminen riittävän ajoissa ennaltaehkäisee perheen – lasten ja nuorten – ongelmien syntyä.

 

Åhörare - kuulijat

Ukrainan ja Palestiinan sodat jatkuvat, ne näkyvät otsikoissa ja uutisissa ja löytävät tiensä koteihimme ja jokapäiväiseen elämäämme. On tärkeää, ettemme turru näihin uutiskuviin, ettemme totu niiden välittämään kärsimykseen ja tuskaan. Sekä Gazassa että Ukrainassa kuolee joka päivä viattomia ihmisiä, jotka ansaitsevat elää. Siksi meidän velvollisuutemme on tehdä tämä kärsimys näkyväksi. Meidän vastuullamme on työskennellä joka päivä kärsimyksen lopettamiseksi ja jatkaa, kunnes onnistumme, ja saavutamme Rauhan!

 

Krigen i Ukraina och Palestina fortsätter, de dyker upp i rubrikerna och nyheterna och tar sig in och syns i våra hem och vår vardag. Det är viktigt att vi inte blir bedövade för dessa nyhetsbilder, att vi inte vänjer oss vid lidandet och smärtan som de förmedlar. I både Gaza och Ukraina dör varje dag oskyldiga människor som förtjänat att leva. Därför är det vårt ansvar att synliggöra detta lidande. Det är vårt ansvar att varje dag arbeta för att få slut på lidandet, och fortsätta tills vi lyckas, och vi kommer att uppnå Fred!

Förutom krigen syns klimatkrisen och förlusten av biodiversiteten även i vår vardag. Klimat- och miljökriserna är enorma gemensamma utmaningar som måste lösas.  Hela vår existens beror på hur väl vi lyckas stoppa den ekokrisen.

Sotien lisäksi ilmastokriisi ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen näkyvät myös arjessamme. Ilmasto- ja ympäristökriisit ovat valtavia yhteisiä haasteita, jotka on ratkaistava.  Koko olemassaolomme riippuu siitä, kuinka hyvin onnistumme pysäyttämään kiihtyvän ekologisen kriisin.

 

Hyvät kuulijat och åhörare

 

Rauha maailmaan on eheän tulevaisuutemme ehto. Viisaat ratkaisut ympäristömme pelastamiseksi luo tulevaisuutta ihmiskunnalle.

Yhteiskuntarauhan säilyttäminen edellyttää, että löydetään keinoja, joilla kukin kansallisvaltio kykenee huolehtimaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevista: työttömistä, syrjäytyneistä, maahanmuuttajista, yksinäisistä ihmisistä ja yksinhuoltajista. Köyhyyttä ja eriarvoisuutta on torjuttava voimakkaasti - hyvinvointivaltion perusrakenteita on parannettava kaikissa olosuhteissa.

 

 

 

Kamrater och vänner

 

Vi i vänstern - Socialdemokraterna och Vänsterförbundet - arbetar för ett Finland som är rättvist för alla. Vi vill att alla ska tryggas en möjlighet att skaffa en tillräcklig utkomst, omfattande offentliga tjänster och högklassig och trygg hälsovård och omsorg.

Me vasemmistossa - Sosiaalidemokraatit ja vasemmistoliitto - teemme työtä sellaisen Suomen puolesta, joka on oikeudenmukainen kaikille. Haluamme, että jokaisella on mahdollisuus riittävään toimeentuloon, kattaviin julkisiin palveluihin sekä laadukkaaseen ja turvalliseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

Haluamme rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella lapsella on mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, jossa kaikilla on nopea pääsy lääkäriin ja jossa jokaisella yksilöllä on yhtäläiset mahdollisuudet kohtuuhintaiseen asumiseen ja hyvään työssä viihtymiseen.

Vi vill bygga ett samhälle där varje barn har möjlighet att genomgå en högklassig småbarnsfostran och grundskola, där alla har snabb tillgång till läkare och där varenda individ har lika möjligheter till en bostad till skäligt pris och god arbetstrivsel.

 Hyvät toverit ja ystävät

 

Haluamme rakentaa Toivon yhteiskuntaa.

Tänä päivänä kysymys pitää olla tulevaisuuden yhteiskunnan visioista. Ihminen tarvitsee unelmia, haaveita, kuvia paremmasta huomisesta. Sellainen yhteiskunta, jossa ei enää olekaan eriarvoisuutta – yhteiskunta, joka ei salli toisen ihmisen riistoa ja alistamista toisen kustannuksella.  

 

Sellainen yhteiskunta, jossa tuotannolliset rikkaudet jaetaan kaikkien ihmisten parhaaksi huolehtien jokaisen hyvinvoinnista, turvallisuudesta ja tasa-arvoisuudesta. Yhteiskunta jossa jokainen saa tarpeidensa mukaisesti ja jokainen tekee parhaan kykynsä ja osaamisensa mukaisesti. Sellainen yhteiskunta on tavoittelemisen arvoinen.

Hyvää vappua - Glad första maj

Mistä on pienet pojat tehty?
Mistä on pienet pojat tehty?
Etanoista, sammakoista,
koiranhännän tupsukoista.
Niistä on pienet pojat tehty!

Vastaavasti pienet tytöt on tehty sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Vanhojen kansanrunojen viisaus kumpuaa kaukaa ihmiskunnan historiasta ja antaa kuvaa siitä miten eri tavalla syvällä mielissämme suhtaudumme poikien ja tyttöjen kasvun alkuaineisiin. Tuoltako paineet poikien kasvuun löytyvät? 

Lapset ovat luonnollisesti syntyessään erilaisia, jokainen toimii ja kehittyy omassa tahdissaan. Melko varmasti kaikkien vauvojen tuhisevaa tuoksua haistellaan samalla rakkaudella, sukupuolesta riippumatta. Lisäksi sukupuolen moninaisuus on tunnistettua ja tunnustettu, vaikka vauvoista puhutaan pääosin poikina ja tyttöinä.

Tässä yhteydessä pohdinnan alla on poikien ja miesten kasvu- ja kehityskulku, siksi nyt katse kääntyy lähinnä etanoihin, sammakoihin ja koiranhännän tupsukoihin. 

Pienten lasten lailla pienet pojat ovat haavoittuvia ja tarvitsevat rakkautta, hellyyttä ja huolenpitoa. Pienen pojan ei vielä tarvitse pärjätä kaikessa, jolloin liian varhainen vaatimus pärjätä omatoimisesti voi olla jopa haitaksi. Poika tarvitsee hyväksyvän äidin ja isän tai turvallisen aikuisen varsinkin uusissa olosuhteissa.

Pitää ymmärtää, että pojat ovat vauhdikkaita ja hyvin energisiä ja ehtiviä. Poikien vauhdikkuus ei ole pahuutta, pikemminkin uteliaisuutta ja uuden etsintää. Tässä touhussa sattuu ja tapahtuu. Sattumusten jälkeen pojat tarvitsevat tukea, läheisyyttä ja lohtua, pikemmin kuin kuria tai rangaistuksia. Pikkulapsia on aina suojeltava liialta stressiltä, jolloin vastuuttaminen ja vaatinen pitää olla oikein mitoitettua.

Poikien toimintaa ja tekemistä on syytä seurata huolellisesti, poikaa ei voi jättää hetkeksikään valvomatta, jolloin aikuisen on hyvä olla pojan turvamies. Miehen läsnäolo on pojalle korvaamaton, aina se ei voi olla isä, jolloin turvallinen aikuinen mies arjessa on tärkeä. Yhteinen tekeminen varmistaa sen, että poika pysyy tuttuna. Päivähoidossa, koulussa, harrastuksissa poika tarvitsee aikuisen miehen mallia.

Pienten lasten vanhemmat painivat monien kasvatusoppaiden viidakossa. Moni äiti ja isä osaa ja tietää juuri oikean ja sopivan kasvatuksen niksit luonnostaan. Osa kaipaa apua ja neuvoa varsinkin ristiriitatilanteissa. Kaikki tavoittelevat perusteita järkevälle kasvatukselle, todennäköisesti se on jotain lepsun ja ankaran välimaastossa. Vanhemman on pysyttävä aina aikuisena tilanteissa, joissa pojan toiminta aiheuttaa ristiriitoja. Kaikissa tilanteissa kannattaa säilyttää keskusteluyhteys ja ylläpitää sitä vaikeinakin hetkinä. Pojan on hyvä saada vanhemmilta palautetta ja kokea, että vanhemmat eivät vaadi täydellisyyttä.      Hyvinvoivista pojista kasvaa hyvinvoivia miehiä.

Murrosikä muuttaa poikaa joskus paljonkin ja se ajoittuu kullekin yksilölliseen aikaan. Joskus vuosienkin eriaikaisuus voi luoda ylimääräisiä paineita. Kasvatustieteilijät näkevät pääosin, että 13–14 vuoden ikä on kiihkeimmän kehityksen vaihe monelle pojalle. Tällöin on tyypillistä poikien kasvava erityistuen tarve. Käytös- ja tunne-elämän häiriöt on hoidettava varhain ja mahdollisimman tehokkaasti, huoli kasvaa häiriöiden pitkittyessä.

Poikien kyky sietää pettymyksiä vaatii tukea ja turvallisten aikuisten läsnäoloa. Aikuisten huomion puuttuminen tässä vaiheessa siirtää paineen vertaisryhmään. Ryhmäpaine vastaavasti voi johtaa nopeasti harhaan ja tuottaa riskejä arkeen. Nuori voi hoitaa masennustaan humalajuomisella, joskus rohkeus ja riskinottohalu menevät vaarallisuuksiin ja pahimmillaan rikoksiin. Valitettavan usein eritasoiset ongelmat kasautuvat yksille ja samoille nuorille.

Kasvaessaan poika tarvitsee uskoa itseensä ja halun itsenäistyä, unelmia ja rohkeutta tarttua niihin. Mahdollisuus tarttua uusiin haasteisiin on usein vain mahdollisuus, tarttumatta ne jäävät haaveiksi ja toteutumattomiksi unelmiksi. Vanhempien paikalla ja kuulolla olo rohkaisee ja ehkäisee masennusta, samoin samanhenkiset kaverit ja mielekkäät harrastukset. Valitettavan moni poika putoaa sivuun koulusta, harrastuksista ja lopulta työelämästä. Se on suuri yhteiskunnallinen ongelma – onko kyse etanoista, sammakoista, koiranhännän tupsukoista, vai ylikorostuneista poikiin kohdistuneista odotuksista?

Harri Moisio
YTM, ent. nuorisokodin johtaja

Lännen median journalisti Toni Viljanmaa (IP 29.4) provosoituu Paavo Arhinmäen kehotuksesta tarttua punalippuihin ja ryhtyä protestoimaan oletetun oikeistohallituksen oletettuja leikkauksia ja köyhälistön kurjistamista vastaan.

Viljanmaa astuu itse ansaan ja provosoituu kun provosoidaan, vaikka vetoaa valtioviisaan Koiviston lausumaan, jossa näin ei pidä tehdä. Vappu oli tuolloin edessä ja sinne se Paavo niitä punalippuja ja kansan liikehdintään toivoi. Toive tietenkin perustuu siihen, että myös näissä vaaleissa suuri osa työväestöstä löysi ratkaisun muualta kuin työväenpuolueista, joko äänestämällä porvareita tai jättivät kokonaan äänestämättä.

Tietenkin jokaisella puolueella on yhteiskuntavastuunsa ja todennäköisesti kiihkoilu ei tämän kummemmaksi äidy. Herkullista sanailua ei voi välttää, mutta Eduskuntataloa tai Säätytaloa tuskin ryhdytään valtaamaan, vaikka jotkut ääripoliitikot sellaista jo uumoilivat. Jotkut rohkelikot innostuivat jo ajatuksesta lakkauttaa Vasemmistoliitto, näin nyt aluksi.

Vihanlietsonta löi lieskaa, kun uskallettiin arvostella syntynyttä hallituksen oletuspohjaa Suomen historia oikeistolaisimmaksi. Jokainen hallitus on tietenkin sidottu aikaansa ja historia eri vaiheita on siksi melko mahdoton vertailla, vaikka yhtäläisyyksiä toki löytyy.

Markku Jokisipilä kolumnissaan (IP 4.5) jatkaa edelleen historian tulkintaa ja löytää 1920-1930-luvuilta paljon oikeistolaisempia hallituksia kuin tämä mahdollinen. Varmaan aika vuosien 1917-1918 jälkeen on ollut hengeltään varsin konservatiivinen ja nationalistinen, kuten Jokisipilä toteaa. Silloisten puolueiden vertaaminen nykyisiin on sinällään mielenkiintoista, koska sieltä voi löytyä myös puolueiden aito ydin ja tahtotila.

Puolueiden linjat, kannanotot ja tavoitteet muokkautuvat vuorovaikutuksessa toisiinsa ja ne joutuvat ottamaan huomioon toisensa ja valtavirtaan tulevat kansalaisten mielipiteet. Ennen talvi- ja jatkosotaa ei ollut vasemmistopuolueiden vastavoimaa ja muutenkin kansan tietoisuus oli varsin puutteellista.

Valitettavia yhtäläisyyksiä menneeseen löytyy. Ennen ja jälkeen Natoon liittymisen maahan on laskeutunut valtavan militaristinen ilmapiiri. Svinhufvudin toteamus ”Ensin on rajat turvattava, sitten vasta leipä levennettävä” kuvaa mennyttä, mutta myös tämän päivän sosiaalipoliittisen ajattelun minimalistisuutta, Jokisipilän ajatusta mukaillen. Asevarusteluun löytyy kyllä rahoitus, mutta oletushallituksen leikkaukset sosiaalietuuksiin muistuttavat menneestä. Sosiaalista omaatuntoa ollaan murentamassa ja osoittamassa, että jokaisen pitää selvitä omillaan.

Maanpuolustusharjoituksia, erilaisia maanpuolustuksellisia kursseja ja -koulutuksia järjestetään ja nuorisoa opastetaan sotamaailmaan. Tapahtumapaikkana mainostetaan elämyskokemusta juoksuhaudoissa ja korsuissa. Ihaillaan tykkejä ja esitellään niitä pikkulapsille, mutta ei näytetä sitä mitä tykit saavat aikaan – tapettuja ihmisiä ja tuhottuja asuinrakennuksia. Siinä ei ole mitään ihasteltavaa.

1930-luvulla Lapuan liike sai aikaan kommunistilait ja jopa sosiaalidemokraatteja oltiin joidenkin ajatuksissa kieltämässä, kuten Jokisipilä kirjoittaa. Siitä ei ole pitkä matka ajatuksiin, joissa Vasemmistoliitto on lakkautettavien liikkeiden listalla kommunismiuhan varjolla. Taloudellisessa ahdingossa elävien puolustaminen taitaa olla synneistä suurin ja uhkakuvista pahin.

Harva puhui ennen toista maailmansotaa rauhasta ja harva oli valmis tekemään töitä rauhan puolesta. Kuka tänään puhuu rauhasta? Pienet vasemmistolaiset ryhmät ja muutamat humanistit, joiden ääntä ei haluta kuulla. Ukrainan sotaa ei voiteta sotimalla – ainut mahdollisuus on ehdoton rauha ja sen puolesta on syytä ryhtyä toimiin nyt.

Harri Moisio (vas)

Vaasa

Huoli huomisesta oli yleisin puheenaihe vaalikentillä. Suuriin ja pieniin murheisiin, olivatpa ne henkilökohtaisia tai yhteiskunnallisia, löytyy nyt ratkaisut. Vaalien tulos takaa, että murheet voidaan voittaa. Nyt on mahdollisuus ratkaista asiat työn kautta – työ on parasta sosiaaliturvaa ja nyt se taataan kaikille. Voidaan tarjota jopa mahdollisuus kahteen työpaikkaan, jos yhdestä saatu palkka on liian pieni. Uudella politiikalla hoidetaan oman maan kansalaisille työtä, näin emme kaipaa maahamme yhtään ainutta maahanmuuttajaa, selviämme työvoiman tarpeesta aivan itse vain hiukan kiristämällä työehtoja.

Maailmanrauhaa koskevat ongelmat on myös ratkaistu, kun on päästy NATO:n jäseneksi. Varmuutta turvaa jo etukäteen korkeiksi nousseet puolustusmäärärahat. Oma osuus on suhteessa muihin NATO maihin korkeampi, niinpä ollaan heti mallijäsen. Viime lauantaina kuulin varmalta taholta, että Kauhavalle tulee NATOn lentokoulutuskeskus. Ei siis huolta, etteikö täältä löytyisi pommitettavaa, jos naapuri siihen äityy.

Nyt ihmisten arjen murheiden korjaamiseen ryhdytään uudella innolla ja tartutaan härkää sarvista. Samasta lähteestä kuin edellä, kuulin että nyt välittömästi uuden hallituksen aloittaessa ruuan hinta laskee, omakotiasujat saavat tuntuvan kuukausierän sähkökuluja varten. Saattaa olla, että bensan ja dieselin hinnat laskevat jo ennen uuden hallituksen aloittamista.

Vanhusten osalta on esillä monta mahdollisuutta ratkaista kiusallinen ongelma. Ensimmäisenä puretaan turhat hoitajamitoitukset. On paljon edullisempaa hoitaa vanhuksia pienemmällä työryhmällä – töissä on kivempi olla, kun on koko ajan puuhaa ja luonnollisesti työvuoroa voi jatkaa toisen perään, jos kerran oman talouden hoitaminen on itselle ja perheelle tärkeää. Samalla voi olla lapsilleen esimerkkinä siitä, että työnteko aina kannattaa.

Tehokkaalla toiminnalla ja mahdollisella kiireellä voi toki joku vanhus jäädä huomaamatta, jos hänen hälykellonsa ei viestiä onnistu lähettämään. Vanhusten elämän kiertokulku saattaa nopeutua, mutta toisaalta se on yhteiskunnallisesti pelkästään positiivinen asia. Eliniän ennuste on muutenkin karkaamassa käsistä ja se on yksi tärkeimmistä kohteista, jota pitää lyhentää. Samalla säästyy eläkerahoja uusille nuorille polville.

Työnteon erilaiset mallit helpottavat myös mielenterveyden ongelmien kärjistymistä. Yksinäisyys ja syrjäytyminen hoidetaan antamalla kaikille työtä. Työn pitää olla riittävän pitkäkestoista ja uuvuttavaa, jotta ihminen ei ehdi murehtimaan kaiken maailman murheita. Vältytään monilta lääkkeiltä, kun uuvuttavan työpäivän jälkeen uuvahdat petiin odottamaan innolla seuraavan aamun työrupeamaa. Monelle avautuu myös mahdollisuus opiskella työpäivän päätteeksi, kun lapset on saatu nukkumaan. Yössä on monta aktiivituntia, joita voi käyttää tehokkaammin kuin nukkumalla.

Omaishoitajien asemaa on helppo korjata, kun ihmisiä saadaan kortistoista työllistettyä. Siellä on runsaasti työtä vieroksuvia, jotka pienellä panostuksella saadaan omaishoitajien tueksi huolehtimaan läheisistä sillä aikaa, kun omaishoitajat ovat vapaalla. Omaishoitajat ovat vuosikymmeniä osoittaneet, että he selviävät nimellisellä korvauksella, joten palkkiojärjestämään ei yhteiskuntataloudellisesti ole tarpeen tehdä korjauksia. Toki indeksien jäädyttäminen on ajankohtaista, että palkkio ei pääse karkaamaan ohi muiden sosiaalietuuksien.

Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat kasaantuvat yksille ja samoille – tuosta joukosta löytyvät myös ne nuoret, jotka hakeutuvat jengeihin ja joita koskee huumeongelmat. Asia on helppo ratkaista kiristämällä rangaistuksia ja antaa ankaria tuomioita päihdeongelmaisille. Heillä tarjotaan luonnollisesti myös hoitoa. Heidän yhdeksi hoitomuodoksi otetaan valtion metsiin kohdistettavat risusavotat. Viikon yhtäjaksoiset metsienhoidolliset savotat voidaan ulottaa myös yksityisiin metsiin, jolloin valtion kassaan sujahtaa melkoinen summa.  Suurin osa nuorista voi edelleen hyvin, joten tulevia eläkkeenmaksajia voidaan edelleen kouluttaa, jokaiselle koulutasolle otetaan nimellinen lukukausimaksu, joka motivoi paremmin osallistumaan koulutukseen ja valmistumaan mahdollisimman nopeasti.

Lapsiköyhyys ja perheiden taloudellinen kurimus ratkaistaan työllä – kaikki vanhemmat pääsevät töihin ja se vaikuttaa suoraan lasten mahdollisuuksiin harrastaa ja toteuttaa itseään. Kullekin lapselle opetetaan kouluissa, että jokainen on oman elämänsä herra ja kunkin pitää kantaa vastuunsa omasta elämästään. Kilpailu muiden kanssa on suotavaa – se opettaa selviämään yhteiskunnassa, opitaan ajatteluun, jossa viisaat ja voimakkaat selviävät.

Kouluissa tarvitaan opettajien rinnalle järjestyspoliiseja tai perustettavan kansalliskaartin nuoria jäseniä. Kaikki niskurointi kouluissa karsitaan tiukan kurin ja taloudellisten velvoitteiden avulla. Kouluissa otetaan käyttöön sakkojärjestelmä, jolloin huonosta koulumenestyksestä lankeaa perheille sakkomaksu. Häiriköinti kouluissa voi johtaa myös lapsen tai nuoren savottarangaistukseen. Kouluissa ryhmien kokoa voidaan myös kasvattaa helposti tuon uuden kurin ja järjestyksen ilmapiirissä. Yksi opettaja voi hallita helposti 40-50 oppilaan ryhmiä, kun ovilla seisovat kansalliskaartin nuoret urhot.

Suurin saavutus on NATO:n jäsenyys, se pelastaa meidät – saamme turvaksemme erilaisia NATO:n koulutuskeskuksia ja turvaksemme tulee myös ydinaseet, joita voidaan sijoittaa strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Suomi on turvassa.

Tämäkö on se reitti, jossa Suomi on ensin ja Suomi saadaan nousuun?

Harri Moisio
(vas)